Maankäytöstä

Vesipuitedirektiivin toimivuutta halutaan edistää. Myös Suomessa aiheesta kuullaan sidosryhmiä.

Saarkan alueen maankäyttä on tyypillistä, joskin varsinkin pohjoisososiltaan varsin revittyä suoperäistä, Keskisen Suomen maastoa. Järvet ovat pääosin varsin tummavetsiä mikä heijastaa maankäyttön intensiteettiä metsätaloudessa ja energiatuotannossa. Veden värjää humus joka on se materiaali joka irtoaa turpeesta kun kaivinkone pöyhäisee sitä kuivattaakeen tai muokatakseen suoalueen. Voidaan sanoa, että pääosa järvien humuksesta on kertynyt sen jälkeen kun hydrauliiika tuli osaksi kaivinkoneita. Erot suhtatumisessa humukseen riippuvat siitä, keltä kysyy:

Ely-keskus pitää sitä lähes mitättömänä haittana ja aina olleena. Ympäristön seuranta alkoi vasta 1970 luvulla. Silloin vesistä melkoinen osa on ollut jo tummentuneita.

Mökkiläinen Saarijärvellä tuskaikee aivan toiseen suuntaan, Karstulassa humusta ei juuri nähdä haittana.

Tutkijat ovat viime aikoina kiinnittänéet huomiota humuksen vaikutuksiin koko järvien ekosysteemiin sekä myös ilmastopäästöihin. Alle 200 hehtaarin järvissä , joissa ns syyskierto jää toteutumatta, humus alkaa tuottamaan metaania ja hiilidiosiidia , joka on vakavasti otettava kasvihuonekaasu. Päivi Kankaala Itä-Suomen ylioistosta on tutkinut tätä.

Kankaalan esityksestä on lyhyt esitys linkkinä.

KANKAALAN lisäksi humus nousee esillle myös Sykessä ja on jo tullut mm gradussa, jonka Joni Matti Kuismin teki yhteistyössä Helsingin Yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatietteen laitoksen kanssa. Se osoittaa kangasmaan uudistusmenetelmien myrkyllisyyden vesistölle. Se päätyy soilla jatkuvapeitteiseen metsään jossa ehkä noin kerran 15-20 vuodessa poimittaisiin suolta suurimpia puita. Jäävä puusto järeytyessään hahduttaa vettä ja suota ei tarvitse näin ollen repiä auki. Tutkimus on saanut jo metsäalankin heräämään ja yhdessä Kankaalan kanssa se tuo varmasti uusia tuulia suometsien vesiensuojeluun. Koko gradu on tässä.



Muutavaa suurempaa järveä on seurattu pitkällä aikavälillä. Tällä valuma-alueella se on PÄÄJÄRVI Karstulassa Vertailuun otamma lähes päinvasataisen seurantasarjan KONNEVEDESTÄ

Järviä seurataan ja tutkitaan melko intesiteevisesti. Hyvä esimerkki tästä on JÄRVIwIKI ,josta löydätte kotijärvenne ja sen tulokset,

Sinileväseuranta päivittyy aina torstaisin Järviwikiin. Järviki on Sumen ympäristökeskuksen sivusto mutta sinne voi myös jokamies tuoda tietoja järvistään. Pitää vaan kirjautua käyttäjäksi.

Ely-keskukset ja niiden ympäristöosasto tiedottavat myös säännöllisesti vesiasioista. Likki heidän tiedotteisiinsa.

Myös vaapaaehtoiset kansalaisjärjestöt ova mukana vestöhuolen kannossa. Pelastetaan reittivedet on esimerkki tästä.