Tervetuloa SAARKAN kotisivuille

Saarijärven reitin kalatalousalue on perustettu v 2019 alussa. Täyteen vauhtiin se pääsee nyt kun on järjestäydytty pidetään ylimääräinen kokous, joka hyväksi toimintasuunnitelman ja kuluvan vuoden talousarvion. Kokous oli elokuun lopussa.


Alue lyhennetään nimellä SAARKA.

SAARKA on rajattu Saarijärven reitin valuma-alueeksi kahdella poikkeuksella. Aluetta on siirretty Ähtärin kalatalousalueeseen siten, että raja kulkee maakuntarajaa ikään kuin luultaisiin kalojen uivan vastamäkeen ja kääntyvän takaisin, kun maakuntaraja tulee vastaan. Tässä aluetta lähti noin 10 500 hehtaaria. Vastaavasti aluetta on tullut noin 100 hehtaarina Kukon alueelle.

SAARKA:n alue on nyt 3029,83 km2 ja sitä vettä on 28748,28 ha. Reitti sijaitsee Suomenselän ylängön koillispuolella. Siitä seuraa se, että
lähes kaikki korkeammat rajalla olevat vedet ovat lounaisrajalla. Äänekoskella se on Pienilampi, joka on 181 m merenpinnasta. Uuraisilla Korkealampi 206,1 m, Saarijärvellä Iso-Musta 210,9 m. Ja Lähellä Multian puolella Tervalampi 235,6m. Se on korkein vesistö kohta koko Saarkan alueella. Entisen Pylkönmäen alueella oleva Valkealampi on 216,1 ja Hepolampi aivan rajalla Karstulassa 221,4 m. Ylös edetessä aitoa valuma-aluetta löytyy Soinista, Likolampi 191,0 m. Perhon ja Kyyjärven rajalla oleva Nimetönlampi on sen seudun korkein, 200 m.

Oheisessa kartassa on merkitty nämä ja lisäksi keskeisten vesistönosien korkeudet. Alin kohta on Äänekoskella Kuhnamo-järven ja
Naarakosken rajassa 91,8 m. Ylin kohta päävesistön osissa on Vahanka-järvi 165,3 m. Muiden järvien korkeudet löytyvät kartasta.

Suuren korkeuserot ja selkeä pääreitti tarkoittavat, että merkittävä osa vesistöjä koostuu myös virtavesistä. On sanottu jo pitkään, että suurin volyymi kalastajista on jo nyt, ja tulee olemaan virtavesikalastajat. Kalastusmatkailu muuttuneen myös kansainväliseksi sitä mukaa kun palvelut koskilla kohdennetaan myös heille. Virtavedet ovat usein myös kunnostuksen tarpeessa. Edellytyksenä luonnolliselle lisääntymiselle on riittävät kutupurot järvitaimenille. On sanottu, että osa alueesta on liian hapanta lohikalojen elää. On selvitettävä etukäteen happamien vesien osuudet, samalla arvioiden mistä tämä johtuu. Alueen maankäytössä lienee vastaus. Melkoinen osa jää kuitenkin jäljelle, järvitaimenelle sopivia jokia ja puroja. Kartta Saarkan virtavesistä on liitteenä. Toinen liite koskee virtavesien kunnostustilannetta.